Pastorin palsta

Raimo Kauppinen


Rauhan tervehdys ystävät!


Elämme parhaillaan Suomessa, niin kuin koko maailmassa, ennen näkemätöntä aikaa. Maa toisensa jälkeen sulkee rajojaan, niin myös Suomi. Ja se johtuu pienenpienestä viruksesta, nimeltä korona. Se levittäytyy yhä laajemmalle alueelle. Eikä sille ole toistaiseksi keksitty
rokotetta, joka tehoaisi. Tämä aika koettelee paitsi meitä, myös lähes koko maailman väestöä. Afrikassa taitaa olla vielä alueita, missä koronaa ei toistaiseksi ole todettu. Niillä alueilla
varmaan riittää ongelmia ilman koronaakin. Mieleen nousee varmasti paljon kysymyksiä: ”Miksi, miksi ja miksi?” Tuskin vältymme kysymykseltä: ”Miten tästä eteenpäin?”, puhumattakaan
”Milloin tämä karanteeniaika päättyy ja arkemme normalisoituu?”. Vastauksia näihin kysymyksiin tuskin saamme välittömästi. Vahvasti uskon, ettei kaikkiin kysymyksiin saada vastauksia milloinkaan. Miettiessäni näitä asioita koronamyllerryksen keskellä mieleeni nousi Paavalin sanat ”ei mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”. Kohta löytyy Paavalin kirjeestä roomalaisille, Room. 8: 38- 39: ” Olen näet varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme”.


Roomalaiskirjeen tekstissä Apostoli Paavali luo meihin uskoa sekä rohkaisee ja vakuuttaa meitä olemaan panikoimatta ja pelkäämättä tulevaa. Paavali puhuu nykyisestä ja tulevasta. Paavalin kirjoittaessa tai paremminkin sanellessa kirjettä Rooman seurakunnalle noin v. 55 jKr. ei siellä varmaan kristittyjen elämä ruusuilla tanssimista ollut. Kristityt kohtasivat kovaa vastustusta ja vainoa. Vuosia myöhemmin Neron vainojen seurauksena kristityt ajettiin koko kaupungista.
Näidenkään vainojen ja mm. marttyyrikuolemien seurauksena Kristuksen rakkaudesta heitä ei voitu erottaa. Näin kaikkitietävä Isä tahtoi tuoda lohtua ja uskoa ja tulevaisuuden toivoa omilleen
Rooman seurakuntaan. Näillä samoilla sanoilla Hän tahtoo lohduttaa meitä tänään ja tulevina aikoina. Tämänhetkiset uutisethan nimenomaan saavat aikaan epävarmuutta ja hämmennystä. Korona erottaa meitä toisistamme, läheisistämme, seurakuntaperheestä, naapureistamme. Joudumme luopumaan harrastuksistamme, jopa ulkona liikkumiskieltoakin on väläytetty. Herra tietää, milloin olomme normalisoituu. Kuitenkin saamme olla turvallisella mielellä. Jumalan
rakkaudesta meitä ei erota mikään. Saamme olla iankaikkisessa turvassa, ikuiset käsivarret kannattelevat meitä.


Meidän Taivaallinen Isämme on koko maailmankaikkeuden yläpuolella. Hän ei vedä rajoja ihmisten kesken ja sulje syliään. Koko maailma on Hänen astinlautansa ja jokainen ihminen on hänelle tärkeä. Hän tahtoo, että kaikki tulisivat tuntemaan Hänet. Pienoisevankeliumissa sanotaan: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä”.
Ja tuo iankaikkisen elämän toivo tuo hänen yhteydessään ilon, rauhan ja levon kaiken myllerryksen ja hämmennyksen keskellä.


Psalmissa 139 sanotaan: ”Herra, sinä olet minut tutkinut ja sinä tunnet minut. Sinä tiedät, milloin minä istun ja milloin nousen, sinä ymmärrät ajatukseni kaukaa. Polkuni ja makuusijani sinä olet vaaksalla mitannut, kaikki minun tieni ovat sinulle tutut. Minun kielelläni ei ole sanaakaan, jota, sinä Herra, et täysin tuntisi. Edestä ja takaa sinä olet minut saartanut, olet laskenut kätesi minun päälleni. Kyseisestä psalmin tekstistä käy selville, miten kaikki tietävä, kaikki näkevä ja kaikkialla läsnä oleva meidän Herramme on. Hänelle ei ole mikään salattua eikä piilotettua. Koronaviruksenkin alkuperää on yritetty arvailla ja selvittää. Herramme tietää senkin alkuperän. Hän tuntee meidätkin kuten kaikki luotunsa läpikotaisin. On suurenmoista, että hän on ilmoittanut meille itsensä ja olemme saaneet tutustua häneen. Näin suurten siunaavien kätten alla on turvallista olla.


Uskon, että Jumala on sallinut tämän ajan jotain aivan erityistä varten. Jospa Suomen kansa, kuten muutkin kansat heräisivät rukoilemaan, huokailemaan, jopa huutamaan Jumalan puoleen, lukemaan raamattua ja hiljentymään. Nyt on hyvä aika toteuttaa em. asioita. Kotialttareiden on aika viritä palaviksi rukoilemaan lähimmäisten, esivallan, lähetystyön ja koko maailman puolesta. Kaiken voi Jumala kääntää siunaukseksi, joka toivottavasti myös yhdistäisi ihmisiä pitämään huolta toisistaan, kuten presidenttimme Sauli Niinistökin puheessaan kehotti.


Siunausta
ja varjelusta kaikille!


Raimo